Poliittinen historia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Poliittinen historia on tieteenala, joka voi käsitellä esimerkiksi poliittista päätöksentekoa, valtarakenteita, poliittisia ideologioita ja valtiollista päätöksentekoa. Sillä on yhteisiä tutkimusalueita aatehistorian, sosiaalihistorian, taloushistorian ja sotahistorian kanssa. Muihin historia-aineisiin verrattuna poliittisen historian erottaa niistä erityisesti nykyaikaan painottunut näkökulma ja tämän päivän konfliktien juurien tarkastelu lähimenneisyydestä.

Poliittinen historia on kenties perinteisin historiantutkimuksen osa-alue, joka pitkään keskittyi valtiollisen, "poliittisen" tapahtumisen tutkimukseen. Tällöin historiankirjoituksessa keskityttiin poliitikkojen, päättäjien ja hallitsijoiden historiaan. Nykyään "yksityisen" ja "julkisen" välisen rajan madalluttua poliittisen historian tutkimusala on huomattavasti laajentunut – "kaikki on poliittista".lähde?

Poliittisen historian tutkimus Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa poliittista historiaa voi opiskella sekä Helsingin että Turun yliopistossa. Helsingin yliopistossa poliittisen historian opetusala perustettiin vuonna 1946 valtiotieteelliseen tiedekuntaan ja ensimmäinen professori nimitettiin vuonna 1948[1]. Turun yliopistossa poliittinen historian professorinvirka perustettiin vuonna 1965 humanistisen tiedekuntaan, josta se siirretyi vuonna 1967 yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan.[2] Muista historia-aineista poiketen poliittinen historia ei siis näissä yliopistoissa kuulu humanistiseen tiedekuntaan.

Tällä hetkellä Helsingin yliopiston poliittisen historian professorit ovat Juhana Aunesluoma ja Samuel White, Turussa vastaavia virkoja hoitavat Vesa Vares ja Louis Clerc.

Helsingin yliopiston poliittisen historian professorit:[3][4]

Turun yliopiston poliittisen historian professorit:[2]

Helsingin yliopiston poliittisen historian opiskelijoiden ainejärjestö on vuonna 1965 perustettu Poliittisen historian opiskelijat Polho ry.[8] Turussa oppiaineen ainejärjestö on Turun yliopiston Politiikan tutkimuksen klubi ry. P-klubissa yhdistyvät niin valtio-opin kuin poliittisen historian opiskelijat. Turussa poliittisen historian ja valtio-opin opiskelijoilla on yhteiset perusopinnot.

Työllistyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliittista historiaa opiskelleet työskentelevät yleensä valtionhallinnossa, suunnittelu- ja kehitystehtävissä, tutkijoina sekä viestinnän ja tuotekehityksen aloilla. Tyypillisiä työtehtäviä ovat asiantuntija, suunnittelija, tohtorikoulutettava, tutkija, toimittaja, viestintäasiantuntija ja koulutussuunnittelija.[9][10]

  1. Ville Eerola: Valtio- vai yhteiskuntahistoriaa? Poliittisen historian yhteiskuntatieteellistäminen 1968–1980. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, 2015. s. 13–16
  2. a b Poliittinen historia | Turun yliopisto www.utu.fi. Viitattu 7.9.2019.
  3. Poleemi, 2010, 2010. vsk, nro 3, s. 2. Poliittisen historian opiskelijat Polho ry. ISSN 1235-4412 Artikkelin verkkoversio.
  4. Unto Hämäläinen: Kimmo Rentola Helsingin yliopiston poliittisen historian professoriksi Helsingin Sanomat. 3.9.2014. Viitattu 7.9.2019.
  5. Juhana Aunesluoma Helsingin yliopisto. Viitattu 5.8.2021.
  6. Samuel White | Henkilöhaku | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 3.6.2023.
  7. Markku Jokisipilä Turun yliopisto.
  8. Polho Polho. Viitattu 7.9.2019.
  9. Yhteiskuntahistoria (Poliittinen historia, Talous- ja sosiaalihistoria): Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? töissä.fi. Viitattu 28.9.2016.
  10. Poliittisesta historiasta valmistuneita työelämässä Hanna Kuusi. 27.1.2015. Viitattu 14.7.2019.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Nevakivi, Jukka & Hentilä, Seppo & Haataja, Lauri: Poliittinen historia: Johdatus tutkimukseen. Helsinki: Finn Lectura, 1993. ISBN 951-8905-69-X
  • Pernaa, Ville & Niemi, Mari K. (toim.): Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia. Helsinki: Edita, 2005. ISBN 951-37-4283-0
  • Jussila, Osmo & Hentilä, Seppo & Nevakivi, Jukka: Suomen poliittinen historia 1809–2009. (6. uudistettu painos) Helsinki: WSOY Oppimateriaalit, 2009. ISBN 978-951-0-33241-2

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.